Tässä nyt lähinnä tulee esiin omia tunteita sisaruksiani kohtaan ja heidän asenteestaan (mm. muihin ihmisiin ja heidän tekoihin). Tarkoituksena ei ole haukkua (no, ehkä vähän), mutta lähinnä saada (jos tätä nyt kukaan lukee) ihmiset pohtimaan onko itse tälläinen tai joku muu lähipiirissä. Enkä nyt missään vaiheessa ajattele että itse olisin jotenkin parempi, mutta se on fakta että on ihmisen on itse vaikea nähdä omia "virheitään" tai heikkouksia (laiskuus yms.). Itse tiedän osittain mitä minun pitäisi itsessäni "korjata", mutta koska ongelmani on lähinnä se että en osaa lähteä aloittamaan asioita, kuten nyt esim. koulutöiden aloittaminen tai tekeminen loppuun, siivoamisen aloittaminen yms. 

Mutta nyt minun piti puhua siitä piirteestä ihmisessä, joka saa henkilön syyttämään kaikkia muita paitsi itseään kaikesta ns. kurjuudesta mitä on tapahtunut ja mitä on joutunut kokemaan. Esimerkkinä siskoni Neiti "Ikiteini" , jolla puuttuu kokonaan kaikki kunnioitus äitiämme kohtaan ja joka syyttää (luultavasti) äitiä ja isää (minun isäpuoli) siitä että hän sai sydänkohtauksen, hän on yllipainoinen ja ties mitä muuta... Mä en halua tietää. Neiti "Ikiteini" katsoo äitiämme alaspäin mm. varmaankin siksi että äidillä ei ole työpaikkaa (opiskelut jäi kun tuli lapsia, joita sitten tupsahti lopulta 8). Mistäkö tiedän? Aina, tarkoitan siis AINA, kun puhe siirtyy äitiin niin Neiti "Ikiteinin" äänensävy on halveksuva ja moittiva ja tuomitseva... mitä sanoja onkaan nyt kuvaamaan sitä äänensävyä tai painoa joka siihen ääneen syntyy kun ei arvosteta jotakuta ja nähdään vain huonoja asioita ihmisessä. Mutta lähinnä luulen että tämä asenne johtuu siitä että siskoni ei pysty samaistumaan äitiimme ja näkemään kuinka paljon hän on yrittänyt ja kuinka paljon äiti on joutunut kärsimään. Äidiltä on huostaanotettu lapset, jätetty velat jotka jäivät hänelle tavaroista joita hän oli ottanut osamaksulla MEILLE lapsille. Äiti on joutunut perheväkivallan uhriksi ja häneltä yritettiin uudestaan viedä lapset (minut ja nuorimman pikkuveljeni) . Ja nyt hän yrittää parhaansa mukaan kasvattaa perheen pienimmät (11 ja 7 vuotta) ja tukea samalla minun opintojani ja tukea Neiti "Ikiteiniä" ja toista siskoani rahallisesti (tai tarjoamalla ruokaa jos rahat on siskoiltani loppu) vaikka hänellä itsellään ei ole kunnon tuloja (n. 1000 euroa kuussa). Puhumattakaan että 5 kuukautta sitten kun isäni kuoli (päätti sitten hukkua kalastusreissulla) hän on pysynyt vahvana ja jaksanut jatkaa yksin. Kuinka joku voi halveksua tällaista henkilöä? Kuinka joku voi halveksia ihmistä joka yrittää parhaansa koko ajan? Yrittäen paikata virheitä joita on tullut tehtyä... Kuinka häntä voi halveksia ja vielä sellainen henkilö joka ei viitsi vaivautua etsimään kunnolla töitä ja joka syyttää karmaa paskasta tuurista? Tällaisella ihmisellä ei ole oikeutta tuomita toista... ihminen joka ei pysty ymmärtämään tai antamaan anteeksi. 

Tässä on nyt tullut puhuttua paskaa aika paljon muista... no ainakin sellaista paskaa joka on totta... ainakin osittain... aina ei voi olla täysin oikeassa. Mutta nyt, jotta minä en näyttäisi täydeltä kusipäältä, joka vain haukkuu toisia... puhutaan minusta. Tämä nyt on vain käsitys siitä minkälainen olen, mutta kuten aiemmin sanoin, ihmisen on vaikea nähdä itseään "oikealla" tavalla. Ei, en ole pyhimys. Ei, en ole mitenkään erityisen välkky ihminen, eikä minulla ole erityisen hyviä arvosanoja koulussa. En osaa näyttää tunteitani, enkä osaa vastata ihmisten tunteisiin oikealla tavalla esim. jos joku on surullinen tai jotain kamalaa on tapahtunut jollekin, en vain osaa sanoa siihen mitään. "voi sua", "mä oon kauheen pahoillani" ja "kaikki järjestyy"... kuulostaa niin saatanan teennäiseltä että en vain pysty sanomaan noita sanoja. Mutta takaisin pää pointtiin... Olen lapsellinen (enkä aio ihan vielä muuttaa sitä asiaa minussa), laiska (keksin koko ajan tekosyitä olla hakemasta töihin... taidan jollain tapaa pelätä että työ muuttaa elämäni tai jotain) aikaansaamaton, ajattelematon, tunteiden vietävissä, huoleton (turhankin) ja vastuuntunnoton (ainakin joissakin asioissa). Ja kyllä, arvostelen ihmisiä. Paljonkin. Mutta en niinkään tekojen perusteella vaan sanojen ja ajatusten... mistä ihminen valehtelee, mistä ihminen puhuu pahaa... kertoo paljon enemmän joskus kuin pelkät teot, mutta loppujen lopuksi pitää kai katsoa kokonaisuutta...

Mutta nyt... tunti alkaa joten tämä oli kai tässä

Anteeks jos kuulostin kusipäältä... ei ollu tarkotus, mut hei... millonkas kenenkään on ollu tarkotus kuulostaa XD